MATILDANJÄRVI - LOHENRENGAS, SM-KARSINTAKILPAILU 2-3.5.2009
Lounaissaariston urheilukalastajat järjestivät jälleen jo perinteeksi muodostuneen karsintakilpailun Perniössä, Matildanjärvellä ja Lohenrenkaalla. Melkein yhtä perinteikästä oli loistava keli joka jälleen kerran sattui osumaan juuri sopivasti kisaviikonlopulle. Aurinkovoiteelle oli siis jälleen tarvetta. Kisa on muodostunut vakio kevätkilpailuksi monelle kisaajalle, jolla aloitetaan kisakausi pitkän ja kylmän kaamoksen jälkeen.
Kilpailjamäärä oli tänä vuonna kasvatettu 32. kilpailijaan kisapaikkojen pulan vuoksi ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan kisaan.
Lauantaiaamuna klo. 8.00 Lohenrenkaan parkkipaikalla kilpailunjohtaja Markku Ruuskanen kertoi kisan yksityiskohtaisista poikkeussäännöistä, jonka jälkeen suoritettiin arvonta.

Itseni arpa vei ensimmäiseksi päiväksi Matildanjärvelle lillumaan. Ennakkotietojen mukaan järvellä ei aivan hirvittävää suoltojuhlaa ollut luvassa, vaikka sinne kuulemma kalaa oli kuitenkin laitettu. Ensimmäiseksi venekaverikseni sain Saku Niemisen. Enpä ole tainnut aikaisemmin hänen seurassaan veneessä järvellä kalastanut ja tiesin hänen taitavan järvitouhut melko hyvin, joten mielenkiinnolla odotin seuraavaa kolmea tuntia. Eikä tylsää ainakaan tule hänen juttuja kuunnellessaan.
Itse lähdin jälleen kerran tapani mukaisesti pintasiimalla liikenteeseen. Perukkeena lyhyt kartio, jossa pitkä 0,20mm tippi kolmella pienellä kuulapäisellä liitsillä joista raskain kärkeen. Perukkeen yhteispituus oli noin 16 jalkaa.
Passiivisten kalojen takia ajattelin taktiikaksi hakea kutuaktiivisia vanhempia kaloja rantojen tuntumasta kevyesti painotetuilla perhoilla. Samalla tekniikalla saattaisi löytää myös rantoja pitkin kulkevia tuoreempia kaloja.
Järvellä aloitimme siirtymän rauhallisesti seuraamalla muiden liikkeitä. Lopulta päätimme aloittaa lähtöalueen viereiseltä suoralta rannalta jota kevyt tuuli pyyhki rannan suuntaisesti, niin että saisimme pitkän ja tehokkaan driftin. Ei montaa kymmentä metriä keritty kalastamaan ennen kuin sain ensimmäisen selkeän tärpin. Uskottelin itselleni sen olevan kirjolohi. Uudestaan emme saaneet sitä enää ottamaan.
Lähdimme hakemaan kaloja ympäri järveä, eikä niitä edes näkynyt pinnassa ainuttakaan. Muutkaan eivät tuntuneet saavan mitään kontaktia kaloihin. Edes ne muutamat harvat tahnaonkijatkaan mitään saaneet, jotka nyhjöttivät rannoilla. Ensimmäisen jakson ainoan kalan taikoi Salmisen Ville.

Seuraavalle jaksolle sain veneen toiseen päähän vastapainoksi Nikulaisen Laurin ja tiesin, että hiljaista ei tulisi seuraavallakaan jaksolla veneessä olemaan.
Päätin jatkaa samalla taktiikalla kisan loppuun. Aloitimme jakson samasta paikasta mistä aloitin ensimmäisen jakson. Heti ensimmäisellä driftillä sain kalan ottamaan samasta paikasta kuin edellisellä jaksolla mutta parin potkun jälkeen se oli irti. Vaikka olin mielessäni päättänyt pitää matalaa profiilia kalahavainnoista, niin tässä vaiheessa taisi kyllä pari äänekästä kirosanaa ilmaantua kuin itsestään. Laurillakin oli samassa paikassa tärppi. Seuraavalla driftillä samasta paikasta sain kalan jälleen ottamaan, mutta tällä kertaa kala pysyi kuin pysyikin kiinni. Alkoi niin ihana mutta kuitenkin hermoja raastava väsytys. Tunsin heti, että kala oli aavistuksen kookkaampi ja toivoin, että kala uisi vaikka suoraan haaviin mutta kala oli aivan toista mieltä. Useiden hyppyjen ja spurttien jälkeen sain sen tärisevin käsin ojennettuun haaviin. Kalalla oli pituutta komeat 52cm, se oli väriltään tumman ruskea edellisen vuoden istukas ja mätiä valuva. Tunsin melkoisen onnistumisen tunteen kun totesin taktiikkani purreen. Lisää kalahavaintoja emme enää saaneet.
Toiselta jaksolta oli myös Penttilän Tapio onnistunut saamaan kalan. Epäonnekseen hän kalasti samassa A-lohkossa kuin minä ja kala oli muutaman sentin lyhyempi, joten hän joutui tyytymään kahteen jaksopisteeseen.
Lauantaina oli Lohenrenkaalla kala purrut hyvin. Jaksovoittoihin oli tarvittu 5-6 kalaa ja jopa kolme kilpailijaa, K.Auramaa, N.Holttinen ja V.Järvinen olivat onnistuneet pysymään ensimmäisen päivän jälkeen kolmessa pisteessä.

Toinen kilpailupäivä selkeni melkein yhtä aurinkoisena kuin edellinenkin, vaikka lämpötila oli aavistuksen alhaisempi. Ensimmäisellä jaksolla aloitin Lohenrenkaalla poolista neljä ”uudella lammella”. Ennen jakson alkua kalat pintoivat aivan hullunlailla omassa poolissa aivan rannan tuntumassa. Sanoin Vainion Villelle joka toimi taisteluparinani että kalat aivan varmasti katoaa ennen kuin jakso kerkeää alkamaan. Ei ollut siis mikään yllätys että niinhän siinä sitten kävikin. Onneksi onnistuin poolin toisesta päästä löytämään kalan jonka sain ylöskin juuri ennen vaihtoa.
Ville onnistui sitten samasta paikasta kaivamaan jopa kolme kalaa. Kierto lammella tapahtui myötäpäivään ja seuraavasta poolista onnistuin saamaan ylös asti vielä yhden. Lppujaksolla sain vain tärppejä. Muillakin tuntui olevan todella hiljaista mutta taisteluparini Ville onnistui saamaan jopa viisi kalaa. Ville voittikin jakson ja minä olin kahdella kalalla toinen. Kalastin koko jakson pienehköillä #8-10 koukkuun sidotuilla liitseillä, melko hitaalla uitolla ja pintasiimalla.
Iltapäivän jakson aloitin Lohenrenkaan pienestä lammesta, ”Pömpiäisestä”. Päätin rohkeasti muuttaa tekniikkaa uittamalla buzzereita ja nymfejä todella hitaalla uitolla. Se tuottikin tulosta, sillä heti toisella uitolla sainkin kalan. Pömpiäisen takimmaisen penkan osmankäämien äärestä löysin hurjan tihentymän aktiivisia kaloja Jokaisella uitolla oli tapahtumia. Kalat ottivat kuitenkin niin arasti, että en saanut niitä kunnolla tarttumaan ja tarttuneistakin osa irtosi. Kerkesin vain pari kalaa saada ylös asti, vaikka kontakteja oli kymmenkunta.
Seuraavana oli vuorossa ”Kivijärvi”, joka on aina ollut minulle kisoissa kirottu. En saanut näissäkään kisoissa sieltä kalan kalaa, vaikka muulloin siellä kalastaessa asia on yleensä toinen. Loppusaldo oli siis 3 kalaa tältä iltapäivän jaksolta, jolla irtosi ihan hyvät jaksopisteet. Pääsin vielä oman jaksoni loputtua minun kanssani mahdollisesti kisan voitosta taistelevaa Salmisen Villen kalastusta, jolla oli vielä viimeinen puolituntinen jäljellä. Hän ei onnistunut saamaan kuin yhden kalan, joka ei riittänyt minun ohittamiseen pisteissä.
Jakson jälkeen joutui vielä jännäämään että kuinka Matildanjärvellä lohkoilla C ja D oli mennyt. Nimittäin jo ruokatauolla saadun tiedon mukaan kukaan edellisenä päivänä Lohenrenkaalta kärkisijoituksia saanut kaveri ei ollut saanut kalaa Matildasta aamupäivällä.

Ensimmäisen auton kaartaessa Lohenrenkaan parkkipaikalle kävin heti kyselemässä Matildan kalantuloa. Järveltä ei ollut kuulemma tullut viimeisen jakson aikana yhtään kalaa ja siinä vaiheessa sain jo epävirallisesti tuulettaa, vaikka hiukan harmitti että kisojen taso kärsii pahasti niin huonosta kalantulosta. Varsinkin kun oma seura toimi järjestäjänä, Kilpailunjohtaja Markku Ruuskanen otti asiallisesti esille ongelman kalattomuudesta ja pyysi kaikkien olemaan mukana sitä ratkomassa. Itse ainakin toivon että perinteinen Matildanjärvi pysyy kisjärvenä eikä näiden muutamien kalattomien kisojen takia sitä ihan noin vain pois jätetä kisakalenterista. Toivon että ratkaisu kalattomuuteen selviää muuta kautta.
Kiitoksia järjestäjille ja erityisen suuri kiitos vapaaehtoisille valvojille. Kiitoksia myös Visionille hyvistä palkinnoista. Palkintoina 1. Vision Nite, 2. Vision Koma kasettikela, 3. Vision aurinkolasit. Visionin Nite Catapult on muuten loistava järvivapa, sellaisella irtosi myös tämän kisan voitto. Nykyisin omistan niitä kaksi.
Kilpailun kymmenen parasta:
1: J-P Pohjola 16 jaksop. 5520 kalap 2: Ville Salminen 21 jp 3420 kp 3: Joonas Pirhonen 23 jp 4600 kp ( kalat kolmelta jaksolta)
4: Auramaa Kalle 23 jp 10100 kp 5: Holttinen Nikolai 23 jp 6440 kp 6: Järvinen Ville 23 jp 6200 kp 7: Penttilä Tapio 23 jp 5460 kp 8: Kinnunen Santeri 24 jp 6400 kp 9: Huhtanen Janne 25 jp 3620 kp 10: Rosenström Juhani 26 jp 7980 kp
Kuvia kisasta löydät täältä. Kuvat otti Aleksi Kaislaniemi.
Teksti : J-P Pohjola
Kuvat : Aleksi Kaislaniemi
|